Ennen kuin pentu tulee kotiin

Pennun ensimmäiset päivät uudessa kodissa ovat suuri muutos. Pentu jättää tutun ympäristönsä ja joutuu samalla tutustumaan uusiin ihmisiin, ääniin, hajuihin, tiloihin ja päivärytmiin.

Siksi kodin valmistelu etukäteen helpottaa myös omistajan ensimmäisiä päiviä.

Tee kodista pennulle turvallinen

Katso kotia hetki pennun näkökulmasta. Lattialla oleva sähköjohto, pieni esine tai avoin portaikko voi kiinnostaa uteliasta pentua enemmän kuin osaisit odottaa.

Tarkista ainakin, etteivät lääkkeet, puhdistusaineet tai muut mahdollisesti vaaralliset aineet ole pennun ulottuvilla. Siirrä helposti nieltävät pienet esineet pois lattialta ja suojaa tarvittaessa sähköjohdot. Mieti myös etukäteen, mihin huoneisiin pennulla on pääsy.

Pennulle kannattaa järjestää oma rauhallinen lepo- ja nukkumapaikka. Sen ei tarvitse olla täysin erillään perheestä, mutta pennulla olisi hyvä olla paikka, jossa sen annetaan levätä häiriöttä.

Mitä kannattaa hankkia etukäteen?

Ensimmäisiä päiviä varten tarvitaan yllättävän vähän.

Hyvä perusvarustus sisältää esimerkiksi:

• ruoka- ja vesikupit
• pennulle sopivan ruoan
• rauhallisen lepo- ja nukkumapaikan
• sopivan kaulapannan tai valjaat
• talutushihnan
• turvallisia, pennun kokoon sopivia leluja ja pureskeltavia
• tarvittavat turva- ja matkustusvarusteet
• perustarvikkeet turkin, kynsien ja hampaiden hoitoon.

Kaikkea ensimmäisen vuoden aikana tarvittavaa ei tarvitse ostaa ennen pennun saapumista. Pentu kasvaa, sen käyttäytyminen muuttuu ja vasta arjessa selviää, millaisia ratkaisuja juuri te tarvitsette.

Tämä koskee erityisesti valjaita ja kaulapantoja. Hyvin istuva varuste voi muutaman kuukauden kuluttua olla liian pieni tai muuten sopimaton.

Ensimmäiset viikot uudessa kodissa

Anna pennulle aikaa kotiutua

Uusi koti on pennulle täynnä informaatiota. Jo tavallinen päivä voi sisältää paljon uusia asioita: erilaisen lattian, kodinkoneiden ääniä, liikennettä ikkunan takana, uusia ihmisiä ja kokonaan uuden päivärytmin.

Ensimmäisiä päiviä ei siksi tarvitse täyttää vierailuilla ja harjoituksilla.

Anna pennun tutkia kotia rauhassa ja pidä päivät mahdollisimman ennakoitavina. Ruokailu, ulkoilu, yhdessäolo ja lepo alkavat vähitellen muodostaa turvallisen arkirytmin.

Riittävä lepo on tärkeä osa pentuarkea. Jos pentu vaikuttaa väsyneeltä tai ylivirittyneeltä, lisää tekemistä ei välttämättä tarvita – joskus rauhoittuminen ja lepo ovat juuri oikea ratkaisu.

Aloita arjen rutiinit pienesti

Koulutus ei tarkoita tässä vaiheessa pitkiä harjoituksia tai suurta määrää käskyjä. Pentu oppii koko ajan myös tavallisissa arjen tilanteissa.

Se voi esimerkiksi harjoitella:

• oman nimen kuuntelemista
• kontaktin ottamista ihmiseen
• rauhoittumista
• käsittelyä
• luokse tulemisen alkeita
• odottamista lyhyesti
• ulkona liikkumista turvallisesti.

Pidä harjoitukset lyhyinä ja sellaisina, että pentu pystyy onnistumaan.

Totuttele pantaan, valjaisiin ja talutushihnaan rauhallisesti

Ensimmäiset valjaat tai kaulapanta voivat tuntua pennusta oudolta. Anna sen tutustua varusteisiin ilman kiirettä.

Varusteita voidaan pitää aluksi lyhyitä hetkiä ja yhdistää kokemus johonkin miellyttävään, kuten rauhalliseen yhdessäoloon tai palkitsemiseen.

Valjaiden tärkein ominaisuus tässä vaiheessa ei ole ulkonäkö vaan sopivuus. Niiden tulee pysyä hyvin paikallaan ilman, että ne puristavat tai tarpeettomasti rajoittavat pennun luonnollista liikkumista.

Kasvavan pennun mitat voivat muuttua nopeasti. Siksi valjaiden istuvuutta kannattaa tarkistaa säännöllisesti eikä luottaa siihen, että muutama kuukausi sitten sopinut koko on edelleen oikea.

Yksinolon harjoittelu alkaa pienistä hetkistä

Yksinoloa kannattaa opetella asteittain osana tavallista arkea.

Tavoitteena ei ole jättää pentua heti pitkäksi aikaa yksin, vaan auttaa sitä oppimaan vähitellen, että ihmisen hetkellinen poistuminen on normaalia ja että hän palaa takaisin.

Harjoittelu kannattaa sovittaa pennun reaktioihin. Jos pentu selvästi hätääntyy, harjoitusta on syytä helpottaa eikä vain pidentää aikaa.

Maailma laajenee

Tässä vaiheessa pentu on usein jo ehtinyt hieman kotiutua. Arjen rinnalle tulee yhä enemmän uusia ympäristöjä, ihmisiä, koiria, ääniä, alustoja ja tilanteita.

Sosiaalistaminen turvallisesti

Sosiaalistamisen tarkoitus ei ole kerätä mahdollisimman monta uutta kokemusta mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Tärkeämpää on, että pentu saa turvallisia kokemuksia erilaisista asioista.

Näitä voivat olla esimerkiksi:

• eri-ikäiset ja erinäköiset ihmiset
• rauhalliset ja turvalliset koirakohtaamiset
• liikenteen ja kaupungin äänet
• erilaiset kulkuvälineet
• metsä, kaupunki ja muut ympäristöt
• erilaiset alustat ja pinnat
• tavalliset kodin äänet
• käsittely- ja hoitotilanteet.

Pennun omaa reaktiota kannattaa seurata. Uutta asiaa voidaan katsella myös etäältä. Kaikkea ei tarvitse mennä heti tutkimaan läheltä.

Jos pentu pelkää, sitä ei pidä pakottaa tilanteeseen vain siksi, että sen ajatellaan olevan hyvää sosiaalistamista.

Hihnakävelyä opetellaan vähitellen

Ensimmäisten kuukausien hihnakävely ei tarvitse olla täydellistä seuraamista.

Pennun pitää samalla opetella valtava määrä muitakin asioita: ulkomaailman hajuja, ääniä, liikennettä, muita koiria ja ihmisiä sekä sitä, miten hihna ylipäätään vaikuttaa liikkumiseen.

Aloita helpoissa ympäristöissä.

Palkitse tilanteita, joissa hihna pysyy löysänä ja pentu ottaa oma-aloitteisesti kontaktia. Jos ympäristö on liian vaikea ja pentu ei pysty keskittymään, harjoittelua voidaan helpottaa vaihtamalla rauhallisempaan paikkaan.

Totuta pentu käsittelyyn

Ensimmäinen vuosi on hyvä aika tehdä tavallisista hoitotoimenpiteistä mahdollisimman tuttuja.

Harjoitelkaa esimerkiksi:

• tassujen koskettamista
• kynsien tarkistamista
• suun ja hampaiden katsomista
• korvien tarkistamista
• turkin harjaamista
• pyyhkeellä kuivaamista
• valjaiden ja muiden varusteiden pukemista.

Kaikkea ei tarvitse tehdä yhdellä kertaa. Lyhyet, rauhalliset harjoitukset ovat usein hyödyllisempiä kuin yksi pitkä käsittelytilanne.

Kasvua, hampaita ja uusia taitoja

Tässä vaiheessa moni omistaja huomaa konkreettisesti, kuinka nopeasti pentu muuttuu.

Jalat pitenevät, vartalon mittasuhteet muuttuvat ja muutama kuukausi sitten ostetut varusteet voivat alkaa tuntua pieniltä.

Hampaiden vaihtuminen ja pureskelu

Pennun maitohampaat vaihtuvat pysyviin hampaisiin tavallisesti noin 4–7 kuukauden iässä. Tarkka ajankohta vaihtelee rodun ja yksilön mukaan.

Hampaiden vaihtumisen aikana pureskelun tarve voi korostua.

Pennulle kannattaa tarjota turvallisia ja sen kokoon sopivia pureskeltavia. Samalla kodissa kannattaa pitää poissa ulottuvilta tavarat, joita pennun ei haluta pureskelevan.

Hampaiden vaihtumista on hyvä seurata. Jos pysyvä hammas puhkeaa mutta vastaava maitohammas ei irtoa tai suussa näkyy muuta poikkeavaa, asia kannattaa tarkistuttaa eläinlääkärillä.

Liikuntaa, tutkimista ja lepoa

Pennun liikuntaa ei ole järkevää tarkastella vain lenkin pituutena.

Ulkona oleminen voi sisältää rauhallista haistelua, ympäristön tutkimista, leikkiä, lyhyttä harjoittelua ja vapaata liikkumista turvallisessa ympäristössä.

Pennun koko, rakenne, rotu, terveydentila ja yksilöllinen kehitys vaikuttavat siihen, millainen tekeminen sille sopii.

Siksi universaali minuuttisääntö ei korvaa oman pennun seuraamista tai tarvittaessa eläinlääkärin ohjeita.

Muista myös lepo. Lisääntynyt jaksaminen ei tarkoita sitä, että jokainen päivä pitäisi täyttää toiminnalla.

Tarkista valjaiden ja kaulapannan koko

Kasvupyrähdyksen aikana varusteiden sopivuus kannattaa tarkistaa tavallista useammin.

Kiinnitä huomiota ainakin siihen:

• puristaako varuste
• pääseekö pentu peruuttamaan siitä ulos
• ovatko säätövarat loppumassa
• pysyvätkö valjaat oikeassa kohdassa liikkeessä
• hankaako jokin kohta ihoa tai turkkia
• vaikuttaako varuste pennun luonnolliseen liikkeeseen.

Älä arvioi kokoa vain tuotteen kokomerkinnän perusteella. Mittaa koira uudelleen, jos olet epävarma.

Pennusta nuoreksi koiraksi

Fyysisesti suurempi koira voi näyttää jo melkein aikuiselta, vaikka sen kehitys jatkuu edelleen.

Myös käyttäytyminen voi muuttua.

Jo opitut taidot tarvitsevat edelleen harjoittelua

Jos aiemmin hyvin onnistunut harjoitus tuntuu yhtäkkiä vaikeammalta, se ei välttämättä tarkoita, että koulutus olisi epäonnistunut.

Nuoren koiran ympäristö voi kiinnostaa aiempaa enemmän ja keskittyminen vaihdella tilanteesta toiseen.

Palaa tarvittaessa helpompiin harjoituksiin ja palkitse onnistumisista.

Ensimmäisen vuoden aikana hyödyllisiä arjen taitoja ovat esimerkiksi:

• luokse tuleminen
• rauhoittuminen
• kontaktin ottaminen
• hihnassa kulkeminen
• käsittelyn hyväksyminen
• yksinolon harjoittelu
• turvallinen toiminta erilaisissa ympäristöissä.

Tavoitteena ei ole mahdollisimman suuri määrä opetettuja käskyjä vaan toimiva yhteinen arki.

Varusteiden käyttötarve voi muuttua

Pienen pennun ensimmäiset valjaat eivät välttämättä ole paras ratkaisu nuorelle koiralle.

Koon lisäksi kannattaa miettiä käyttötarkoitusta.

Onko varuste tarkoitettu tavallisille kaupunkilenkeille, metsäpoluille, pidemmille retkille vai esimerkiksi tilanteisiin, joissa hyvä näkyvyys on tärkeää?

Eri valjasmalleissa on eroja esimerkiksi pukemistavassa, säädettävyydessä ja rakenteessa.

Kohti aikuisuutta

Ensimmäinen syntymäpäivä on näkyvä rajapyykki ihmiselle, mutta koiran kehityksessä se ei ole tarkka hetki, jolloin pennusta tulee aikuinen.

Onko vuoden ikäinen koira jo täysikasvuinen?

Ei välttämättä.

Kasvunopeudessa ja aikuistumisessa on huomattavia eroja rotujen ja yksilöiden välillä. Pienikokoinen koira voi saavuttaa aikuisen kokonsa huomattavasti aikaisemmin kuin suuri koira.

Myös fyysinen kasvu ja käyttäytymisen kypsyminen ovat eri asioita.

Siksi 12 kuukauden ikää kannattaa ajatella enemmän ensimmäisen vuoden päätepisteenä kuin yleispätevänä aikuisuuden alkuna.

Tarkista varusteet jälleen

Vuoden lähestyessä on hyvä tehdä uusi varustetarkistus.

Mittaa koira uudelleen ja tarkista valjaiden sekä kaulapannan istuvuus.

Mieti samalla, vastaavatko ensimmäisiksi kuukausiksi hankitut varusteet enää nykyistä arkea.

Kasvaneen koiran lenkit ja ympäristöt voivat olla erilaisia kuin muutama kuukausi aikaisemmin, joten myös varusteiden ominaisuuksien merkitys voi muuttua.

Mitä koiran pitäisi osata vuoden ikäisenä?

Tähän ei ole yhtä oikeaa listaa.

Paljon hyödyllisempää on kysyä, pystyykö koira toimimaan omassa arjessaan riittävän turvallisesti ja onko sillä pohja uusien taitojen oppimiselle.

Hyvä ensimmäinen vuosi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koira on oppinut kommunikoimaan omistajansa kanssa, osaa rauhoittua ainakin tutuissa tilanteissa, on harjoitellut hihnassa kulkemista ja luokse tulemista sekä suhtautuu tavallisiin hoitotoimenpiteisiin kohtuullisen luottavaisesti.

Harjoittelu ei lopu ensimmäiseen syntymäpäivään.